Archive for May, 2009

Kamera on edelleen hankkimatta, mutta tässä teille muiden kameroista ottamia kuvia.

Kuva 35: Tuo auto ehkä korvasi sen, että en törmännyt New Yorkissa yhteenkään katusaarnaajaan.

Kuva 36: Kävin ensimmäistä kertaa hyvin klassisessa dinerissa. Paikan ulkoasu toi heti mieleen Roswell -tv-sarjan…

Kuva 37: Ruoka oli aika rasvaista, yllätys.

Kuva 38: Matkalla kohti Miamia ajoimme Nasan alueen ohitse, jossa oli kantoraketteja ja sukkuloita. Ilmeisesti kahden päivän päästä alueelta olisi lähetetty yksi raketti matkaan, mutta rankkasateiden vuoksi laukaisua siirrettiin.

Kuva 39: Eläimet muistuttivat siitä, että nyt ei olla Suomessa.

Kuva 40: No, tästä se rantaloma sitten alkaa. Miamissa ollaan ja paikka näyttää aika mukavalta. Tällä hetkellä näyttää siltä että emme ole menossa Karibian risteilylle, sillä se maksaa paljon enemmän kuin odotimme. Ei se mitään, eiköhän täälläkin pysty rentoutumaan!

Michael

Florida! Toivottavasti seuraavat 10 blogimerkintää tulevat olemaan Floridasta. Rantalomakausi on nyt virallisesti alkanut, kävimme uimassa meressä ja kaikkea sellaista.

Olen todellakin täysin parantunut kuumeesta, kiitän kaikkia huolestuneista viesteistä, mutta kaikki on todellakin nyt kunnossa.

Minun on nyt pakko ostaa uusi kamera, joten saatte vielä jonkin aikaa odotella uusia kuvia. Uuden kameran hankkimisen aikataulu riippuu lähinnä siitä, kuinka nirso olen uuden kameran suhteen. Hankinko täsmälleen samanlaisen kuin minkä ostin juuri ennen matkaa? Siihen voi mennä hetki, sillä Yhdysvaltojen kaupat ovat todella erikoistuneita eikä mitään tiettyjä merkkejä tunnu löytyvän (5800 edelleen hakusessa).

Matkasimme suoraan eteläisestä Carolinesta Georgian läpi Floridaan, joten tänään olemme käytännössä istuneet pelkästään autossa. Ajoimme suoraan Savannah-kaupungin lävitse, joka on hieman hassua, sillä sitä hehkutettiin todella paljon.

No, huomenna olemme ehkä jo Miamissa, pitää katsoa pääsemmekö sieltä Karibian risteilylle. Toivotaan parasta!

Michael

Lääkkeet tehosivat, olen taas kunnossa.

Olemme saapuneet mielenkiintoiseen turistipaikkaan nimeltä Myrtle Beach, joka on täynnä hotelleja ja, no, turistipaikkoja.

Tämä päivä on kulunut Atlantin rannoilla, mukava sää on ehkä edesauttanut paranemista. Ostin ison rantapyyhkeen jossa on Yhdysvaltojen lippu, olen aika ylpeä siitä.

Ainoa miinus tässä päivässä on se, että kamerani on sattuneesta syystä ulottumattomissani. Sellaista sattuu… Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusien kuvien tulo blogiini voi hieman hidastua.

Michael

Kirjoittelen tata motellin koneelta, koska taalla ei ole omaa wlan-yhteytta. Motelli on Quality Inn ja kaupunki on Rocky Mount, NC.

Kuume on viela noussut ja olo on aika kaamea. Kuinka ironista olisikaan, jos oikeasti saisin jonkun sikainfluenssan… No, apteekit ovat taynna sellaisia flunssalaakkeita, jotka lupaavat taydellisen parantumisen muutamassa tunnissa. Taytyy kokeilla!

Aloin eilen haaveilemaan Nokia 5800 -puhelimesta. Olen etsinyt sita muutamista kaupoista, mutta toistaiseksi Nokian puhelimia on ollut vaikea loytaa sellaistenkin ketjujen kuin RadioShack ja Best Buy -kauppojen valikoimista…

Jos joku tietaa mista kauppaketjuista tai ostoskeskuksista voisi loytya kyseinen puhelin, niin pistakaa mailia tai jotain. Nyt matka jatkuu, ensi kerralla koitan pistaa taas vahan kuvia.

Michael

Samassa motellissa edelleen ollaan. Täällä on todella kuuma, mutta seuraavat kolme päivää pitäisi olla ukkosmyrskyjä. Minulla on jonkin verran kuumetta ja flunssan oireita, joka on todella sääli.

Kävimme eilen kiertelemässä lisää Washington D.C.:n nähtävyyksiä ja katsoimme Memorial Dayn kunniaksi tehdyn paraatikulkueen. Memorial Day on yksi Yhdysvaltojen suurimmista juhlista, jolloin ihmiset muistelevat sodissa kaatuneita. Monilla on tuttavia jotka ovat kuolleet Irakissa tai Afganistanissa, joten juhla sinällään koskettaa monia enemmän kuin suomalaisten vastaava.

Illalla kävimme elokuvissa katsomassa Terminator Salvationin. Elokuvateatteri oli valitettavasti aivan tavallinen, joten minun täytyy vielä tämän reissun aikana etsiä käsiini sellainen kunnon megateatteri…

Kuva 33: Capitol Building juuri ennen myrskyä.

Kuva 34: Valkoinen talo herättää uteliaisuutta lajista riippumatta.

Michael

Istun nyt motellissa nimeltä Super 8. Tämä on ollut todella kiireinen päivä!

Kuva 30: Philadelphiasta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa, suurkaupunki siinä missä muutkin. Kävimme pitkällä kävelyllä erilaisten museoiden kautta, mutta loppujen lopuksi sain vain yliannostuksen Yhdysvaltojen historiaa. Ainoa asia joka erottaa minun mielestäni Philadelphian muista vastaavista kaupungeista on heidän kuvottava trademark nimeltä “Philly Cheese Steak”, jota myydään jokaisessa kadunkulmassa. Kyseessä on käytännössä sämpylä, jonka välissä on lihaa ja juustoa. Söimme yhden, enkä halua enää koskaan kokea vastaavaa kulinarista ällötystä.

Kuva 31: Philadelphian jälkeen ajoimme Washington D.C.:hin. Emme malttaneet mennä suoraan motellille, vaan kävimme vilkaisemassa muutamia maamerkkejä.

Kuva 32: Maisemat keskustassa olivat upeita, pakko myöntää. Washington D.C. vaikuttaa mukavalta kaupungilta, sillä siellä asuu vain 500,000 ihmistä. Keskusta on tilava ja rikkaan oloinen. Samaa ei voi sanoa kaupungin lähiöistä, joissa kävimme matkalla motellille. Kaupoissa jossa vierailimme rajaseuduilla, noin 90 % ihmisistä kuuluivat etnisiin vähemmistöihin. Sellainen muuttaa vähän kaupungin ilmettä…

Kuvassa näkyvä obeliski toi mieleen Fallout 3 -pelin niin tuntuvasti, että olisi upeaa päästä rakennuksen huipulle… Valitettavasti pitäisi mennä jonottamaan lippuja seitsemältä aamulla, joka on mahdotonta meidän unirytmillämme.

Michael

Olen nyt pienessä kylässä nimeltä Maple Shade. Kävimme katsomassa Gettysburgin, joka oli omalla tavallaan hieno paikka. Siitä olisi kyllä varmasti saanut enemmän irti, jos Yhdysvaltain sisällissota olisi koskettanut itseään enemmän… Mutta upea, kaunis paikka.

Tarkoitus olisi tosiaan kohta jatkaa täältä matkaa Philadelphiaan.

Jotenkin tässä tajuaa että nyt on mennyt noin viikko, ja viisi jäljellä. Kyllä se koti-ikävä ehtii hyvin tulla tässä reissatessa.

Kuva 29: Roosalle tuli hallitsematon halu ostaa kokonainen vesimeloni evääksi. Taustalla hieno miniläppärini ja Pennsylvanian upean metsäiset maisemat. Kumpuilevat metsät autoreittien varrella toivat mieleen Taru Sormusten Herrasta -elokuvien maisemat.

Michael

Olemme nyt pikkukylässä nimeltä Bath, joka on New Yorkin ja Pennsylvanian rajamailla. Ajoimme eilen Torontosta melkoisen matkan takaisin Yhdysvaltoihin, tavoitteena olisi tänään päästä Gettysburgiin, jossa tapahtui yksi Yhdysvaltojen suurimmista sisällissodan taisteluista. Paikka on kuulemma Yhdysvaltalaisten oma turistikohde, mutta hieno sellainen.

Sieltä olisi tarkoitus jatkaa ensiksi Philadelphiaan (Yhdysvaltain kuudenneksi väkirikkain kaupunki) ja lopulta Washington D.C.:hin, Yhdysvaltain pääkaupunkiin.

Michael

Hups, päädyimme Kanadaan.

Päättelimme, että Niagaran putoukset näyttävät paremmalta aidan toisella puolella. Putoukset on kuulemma valaistu yöllä valtavilla heittimillä, näky on varmaan huikea.

Pistän kuvia jahka pääsemme taas lepäilemään. (edit: kuva)

Kuva 28: Niagara oli ihan hieno, mutta sen ympärille rakennettu turistikylä ei.

Mitä itse Toroton kaupunkiin tulee, se näytti ja tuntui täsmälleen samalta kuin muutkin isot Yhdysvaltain kaupungit tähän asti. Hintataso oli yleisesti ottaen kalliimpi ja hedelmiä myytiin kaupoissa, mutta muuten valtion vaihtumista ei olisi edes huomannut.

Ratsupoliiseista tai villistä luonnosta ei ollut tietoakaan, ehkä ne on varattu vain Kanadan erämaille. Sääli!

Toinen pieni pettymys oli Toronton CN Tower. Tiedättekö, tämä? Se on varmaan Toronton kuuluisin maamerkki, mutta sisäänpääsymaksu oli 22 kanadan dollaria. Kamalaa turistien ryöväystä, ainakin sen jälkeen kun olemme päässeet ihailemaan New Yorkia pilvenpiirtäjän huipulta. Jätimme väliin…

Michael

Boston on nyt käyty läpi nopeasti mutta perusteellisesti.

Kuva 23: Boston on kuulemma Yhdysvaltojen eurooppalaisin kaupunki.

Kuva 24: Turistit vauhdissa.

Kuva 25: Harvard oli suuri pettymys Yalen jälkeen, se oli aika ankea ja harmaa.

Kuva 26: “Never again should people starve in a world of plenty”. Kodittomien suosittu nukkumapaikka.

Kuva 27: Jäätee-pullojen ihanaa markkinointia.

Yhdysvaltojen ruokakulttuuri on hyvin mielenkiintoinen.  Ruokakaupoista ei oikein saa tuoretta salaattia tai muutakaan ellei ole valmis maksamaan maltaita. Kaikki käyvät pikaruokaloissa, joissa on todella halpaa verrattuna Suomeen. Kaikki leivät täällä ovat rasvaisia ja pullamaisia… Ihmiset näköjään kyllä kuntoilevat runsaasti, mutta terveellistä ruokavaliota on vaikea ja kallis ylläpitää.

Saa nähdä, miten mekin lihomme tämän reissun aikana…

Michael