Archive for August, 2009

Manalan portit -kirjaani on kirjoitettu nyt reilu 70 % ja loppu alkaa pian jo häämöttää. Seuraavaksi kerron teille pari sanaa kirjan kuvituksesta sekä omia mietteitäni kustantamoon liittyvistä asioista.

Kuten mainitsinkin jo viime kerralla, kirjaani on tulossa kuvitus huippulahjakkaan Roosa Nenosen toimesta. Aikataulut ja kuvitussuunnitelmat ovat tässä vaiheessa vielä hieman kesken, mutta tarkoituksena olisi saada kirjan kohokohdista 6-8 kuvaa tarinan lomaan. Kuvat tulevat löytymään sekä painetuista kirjoista että ilmaiseksi ladattavista pdf-tiedostoista. Tämän lisäksi Roosa suunnittelee ja toteuttaa kannen kuvituksen, joten luvassa on jotain todella odottamisen arvoista. Pistän tänne sivustolle valmiit kannet kuvatiedostoina ennen kirjan julkaisua, niin pääsette sopivasti tunnelmaan.

Mitä kirjan toteutukseen tulee, olen päätynyt pitkän harkinnan jälkeen BoD-kustantamoon. Prosessi toimii niin, että lähetän heille painovalmiit tiedostot kirjastani, jonka jälkeen he lisäävät sen maksua vastaan omaan nettikauppaansa tilattavaksi. Tämä mahdollistaa sen, että halukkaat voivat tilata kirjan suoraan BoD:n omasta kirjapainosta pelkkien painokustannusten hinnalla. Nettikauppaan tulee sekä kova- että pehmeäkantinen versio kirjasta. Kuten olen jo uutissivuillani maininnut, alustaviksi hinnoiksi tulee näillä näkymin:

Pehmeäkantinen: 13,90 + postikulut

Kovakantinen: 22,90 + postikulut

Kirjalle luultavasti tulee jonkinlainen ennakkotilausmahdollisuus. Koska kirja painetaan Saksassa, postikulut per kirja ovat keskimääräistä suuremmat. Ennakkotilaajana postikulua saisi pudotettua monta euroa, ja lisäksi voisin pistää halukkaille omistuskirjoitukset (niiden arvo nousee kun minusta tulee rikas ja kuuluisa). Pistän ennakkotilauksesta parin viikon sisällä lisätietoa.

Kirjailijasopimus itsessään näyttää hieman monimutkaiselta näin ensikertalaisen silmin. Oleellista tuossa on lähinnä sopimuksen kesto: Olen päättänyt, että kovakantiseen teen viiden vuoden sopimuksen ja pehmeäkantiseen yhden vuoden. Sen aikaa he ovat velvoitettuja pitämään kirjaa nettikaupassaan valmiina tilattavaksi. Näin ollen kovakantinen olisi ISBN-tunnuksen omaava versio, jonka voi lähettää eteenpäin virallisille tahoille.

Mitä painettuihin kirjoihin tulee, niin pitkän tähtäimen tavoitteeni on ehdottomasti saada kirjani kirjaston valikoimiin. Hankintatoiveiden sivulla sanotaan näin:

“Jos toiveesi koskee kotimaista uutuuskirjaa, se on luultavasti tulossa kirjastoihin lähiaikoina. Kirjasto ei valitettavasti voi toteuttaa kaikkia toiveita.”

Toivotaan parasta.

Michael

Manalan portit -kirjani on taas askeleen lähempänä valmistumista! Tässä osassa käyn läpi hieman omaa kirjoitustyyliäni ja teen pikaisen katsauksen muutamaan käytännön asiaan.

Jostain syystä olen aina pitänyt räjähtävästä toiminnasta. Lapsuuteni suosikkielokuvia oli Goldeneye ja Zorron naamio, joissa totisesti hallittiin dramaattiset one-linerit ja taistelut eeppisissä miljöissä. Ehkäpä tuollaiset elokuvat vaikuttivat jotenkin omaan käsitykseeni siitä, millaista on todellinen miehekkyys, sillä jotain vastaavia elementtejä löytyy omasta kirjastanikin. Sellaista ne elokuvat tekevät herkälle lapsenmielelle!

Toiminnallisuus on eräs keinoista rytmittää tarinaa ja luoda suhdetta lukijan ja hahmojen välille. Tarinan täytyy toimia itsenäisenäkin, mutta tietyillä elementeillä voidaan koukuttaa lukijaa seuraamaan tarkemmin tapahtumia. Dan Brownin kirjoissa on monta kohtaa, jossa hitaasti tutkitaan asioita, kunnes yhtäkkiä kaikki juoksevat kelloa vastaan, jonka jälkeen taas juonenkulku hidastuu… Vaikka pelkässä draamassa on oma viehätyksensä, uskon kohdeyleisöni (fantasiakirjojen lukijat) arvostavan tietynlaista tunnelmaa, jota vain toimintakohtauksilla voidaan luoda.

R. A. Salvatore on kuuluisa juuri toimintakohtauksistaan. Hänen kirjoistaan voi olla monta mieltä, mutta ainakin hänellä on vankka fanipohja, joka suorastaan odottaa huikeita kamppailuja mestarillisten miekkailijoiden välillä. Tavallaan ymmärrän Salvatorea, toimintakohtauksia on hauska kirjoittaa. Niihin on helppo eläytyä ja uppoutua, mutta hyvät kirjailijat pitävät kaiken kohtuudessa. Toivottavasti tasapaino omassa kirjassani on kohdallaan!

Toinen mielenkiintoinen juttu kirjaa kirjoittaessa on faktan ja fiktion suhde. Fantasiakirjallisuudessa annetaan paljon asioita anteeksi, mutta tietty sisäinen konsistenssi on pakko löytyä. Koska tarina punoutuu oikeisiin historiallisiin tapahtumiin, täytyy olla tarkkana että tarinaan ei livahda huolimattomuusvirheitä. Olen joutunut käymään lävitse karttojen mittasuhteita, vuosilukuja, aikalaisten ruoka- ja vaateseikkoja, sodankäyntiin liittyviä teknisiä seikkoja ja kaikkea vastaavaa. Apuna miljöön sisäistämisessä minulla on ollut mm. seuraavat kirjat:

- Gods and myths of ancient Greece / Mary Barnett
- The Cambridge illustrated history of ancient Greece / Paul Cartledge
- Ancient Greece / Stewart Ross
- Greek Mythology / Sofia Souli

Positiivisena uutisena kirjaan tulee oma kuvituksensa, jonka hoitaa hyvin lahjakas Roosa Nenonen. Hän hoitaa kirjaan kuvituksen, kannen kuvan sekä kirjan taiton. Kuvitus toi mielenkiintoisen lisänsä esimerkiksi Musta Torni -sarjan kirjojen uusiin painoksiin, en epäile yhtään etteikö vastaavaan päästäisi tässäkin. Kuvituksista tulee lisää tietoa seuraavassa osassa.

Mitä kansiteksteihin tulee, olen miettinyt niitä varsin pitkään. Takakansien tyylejä on melkein yhtä monta kuin kirjailijoitakin. Lähtisinkö kuvailemaan mahdollisimman tarkasti juonta ja tyyliä, vai tulisiko takakanteen vain yksi lause Conn Igguldenin tyyliin? Kuten muissakin asioissa, koitan löytää tähänkin luultavasti jonkin kultaisen keskitien.

Lopuksi vielä pari sanaa kirjan muodoista. Kuten aiemmin sanottu, kirjaa on mahdollista tilata sekä kova- että pehmeäkantisena mikäli ei halua lukea sitä tietokoneen ruudulta. Mahdollisimman suuren lukijakunnan saamiseksi tarjoan kirjaa myös ilmaisena omilla kotisivuillani, mistä kaikki voivat ladata sen koneelleen. En ole vieläkään lopullisesti päättänyt, missä muodossa levittäisin kirjaani. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat:

1. PDF

Hyvin yleinen tiedostomuoto, jota on melkoisen helppo selata tietokoneen näytöltä. Tästäkin voisi tehdä kaksi eri versioita, joista toinen olisi optimoitu ruudulle ja toinen printattavaksi.

2. LIT tai vastaava

.lit on Microsoft Readerin oma tiedostomuoto, joka on ymmärtääkseni aika yleinen sähköisten kirjojen keskuudessa. Minun täytyy vielä tutustua tarkemmin sähköisten kirjojen muotoihin ja yhteensopivuuksiin, että kirjaa voisi lukea halutessaan pda:lta yms laitteilta. Vinkkejä kakkoskohdasta otetaan mielellään vastaan.

Seuraavassa osassa käyn läpi asioita, joihin olen törmännyt omakustanteisiin liittyvissä asioissa. Nyt takaisin kirjoittamisen pariin!

Michael