Olennainen osa avaruuden kiehtovuutta on se, kuinka ihmiskunta pystyy lopulta tulevaisuudessa jättämään maapallon taakseen ja nostamaan katseensa kohti uusia haasteita ja kartoittamattomia alueita.

Törmäsin Something Awful -foorumilla äärimmäisen mielenkiintoiseen keskusteluun, jossa asiaan hyvin vakuuttavasti perehtynyt henkilö vastailee kysymyksiin avaruuden asuttamisesta:

Ask me about space development and space colonization!

Harvoin törmään niin hyvin perusteltuihin näkemyksiin, että joudun muuttamaan mielipiteitäni yhtä totaalisesti. Rippikouluajoista asti olen miettinyt, että ihmiskunnan seuraava iso avaruustekninen haaste on Mars-planeetan terraformaatio eli asutuskelpoiseksi muokkaaminen. Kaksi asutuskelpoista planeettaa on parempi kuin yksi, sillä siten mahdollinen ydinsota tai valtava asteroidi ei pyyhkäisisi ihmiskuntaa hetkessä historiaan.

Yllä oleva keskusteluketju avasi kuitenkin silmäni. Siellä perustellaan hyvin vakuuttavasti, miksi Marsin terraformaatio ei luultavasti koskaan tule tapahtumaan:

- Me emme hallitse maapallollakaan säänmuokkauksen alkeita

- Projekti veisi enemmän rahaa kuin mikään liittouma voisi tarjota millään realistisella aikavälillä

- Vaikka terraformaatioteknologia kehittyisi, Marsista ei koskaan saisi ihmiselämälle täydellisesti kelvollista paikkaa (säteily, lämpötila yms)

- Planeettojen painovoimat tekevät avaruusmatkustelusta äärettömän paljon kalliimpaa verrattuna jo valmiiksi avaruudessa tapahtuvaan liikkumiseen.

Terraformaation sijaan ihmiskunnan tulevaisuuden arvioidaan siirtyvän valtaville, itsenäisille avaruusasemille:

-

Arvion mukaan pelkästään asteroidivyöhykkeellä olisi tämänkaltaisille avaruusasemille tarpeeksi resursseja ylläpitämään 14 tuhannen biljoonan (14 000 000 000 000 000) ihmisen uusiutuvaa ekosysteemiä.

Jos aihe kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan ylläolevan ketjun läpi.

Michael